Hehheh, Ilta-Pravdan toimittaja on löytänyt mielenkiintoista jutun juurta.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1444158
"Kuopiolaismies tarkisti lauantaina lottolappuaan ja löysi yhdestä ruudukosta viisi oikein. Tarkemmin silmäiltyään hän löysi vielä kaksi oikeaa numeroa lisää ja voitti lopulta 240 000 euroa.
Ihan heti mies ei silloinkaan asiaa uskonut. Vasta soitto sunnuntaina Veikkauksen asiakasneuvontaan varmisti asian.
Rahojen käyttöäkin mies on jo suunnitellut. Tarkoitus olisi veneillä Saimaalla, remontoidulla veneellä.
Eikä pelaaminen siihen lopu.
- Aion pelata lottoa jatkossakin samoilla numeroilla, mies sanoo Veikkauksen tiedotteessa."
Juttu herättää mielenkiintoisia kysymyksiä kuopiolaismiehen lottolapun tarkastusprosessin reliabiliteetista. Kuvitellaan, että arvonnan mukaiset numerot ovat x1, x2, x3, x4, x5, x6 ja x7 (tarkastusprosessin aloitushetki t=0). Samat numerot x1, x2, x3, x4, x5, x6 ja x7 löytyvät siis myös kuopiolaismiehen pelitositteesta. Numerojoukoista {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} ja {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} löytyy miehen alustavan tarkastelun jälkeen (hetkellä t=1) viisi samaa alkiota. Tällöin havainnoidaan siis, että esimerkiksi x1=x1, x2=x2, x3=x3, x4=x4, x5=x5, mutta x6 ei ole suinkaan x6, vaan esim. x8, ja x7 ei ole missään nimessä x7, vaan esim. x9. (Yhteensä tällaisia erilaisia vääriä kahden numeron vääriä käsityksiä seitsemästä on ilmeisesti 21 kombinaatiota). Myöhemmin (hetkellä t=2) mies havaitsee, että numerojoukot {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} ja {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} vastaavatkin täydellisesti toisiaan.
Tietysti on ymmärrettävää, että ihminen ei pysty havainnoimaan silmänräpäyksessä, että lapussa on kaikki seitsemän numeroa oikein. Tarkastusprosessi eteneekin oletettavasti siten, että numero kerrallaan verrataan arvottua ja omaa riviä. Ensin katsotaan löytyykö ensimmäiseksi arvottua numeroa, sitten toista, seuraavaksi kolmatta jne. Tätä jatketaan kunnes kaikki numerot on verrattu toisiinsa/tarkastettu, ja tämän mukaan päädytään tiettyyn tulokseen. Osumien mahdollisuuksien määrä ja sitä mukaan löydetyt osumat kasvavat siis sen mukaan kun numeroita tarkastetaan. Voidaankin sanoa, että tarkastusprosessissa (f) löydettyjen osumien määrä (y) on ajan (t) kasvava funktio. Siis f(t) = y (löydetyt osumat lapussa) ja funktion derivaatta on ei-negatiivinen.
Vaikka tarkastusprosessi onkin edennyt hypoteesin mukaisesti (alustavasti löydettiin 5 osumaa, tarkemmin silmäiltyään 7 osumaa, ajan kasvaessa), juttu herättää lukuisia kysymyksiä:
- Miksi hetkellä t1 päädyttiin siihen, että juuri viisi numeroa on oikein ja loput kaksi siis väärin. Miksi tarkastusprosessi lopetettiin, vaikka tulos oli objektiivisesti arvioiden pahasti väärin?
- Mitkä kahden puuttuvan numeron olisi kuopiolaismiehen mukaan tulleet olla, mikäli rivi olisi ollut täysin oikein hetkellä t1?
- Miksi löydettiin juuri viisi eikä esim. neljä tai kuusi oikein?
- Mikä on aikahetkien t2 (tarkemmin silmäiltyään) ja t1 (alustavasti) erotus? Mikäli se on vain esim. muutamia sekunteja, tarkastusprosessia voidaan pitää varmastikin tyypillisenä. Tämä johtaa toki jatkokysymykseen, miksi tämä Ilta-Pravdan juttu on ylipäätään julkaisemisen arvoinen. Toisaalta jos aikaväli on tilanteeseen nähden pitkä (tunteja, päiviä, kuukausia), voidaan kysyä miksi tarkastusprosessi on lopetettu hetkellä t1, ja tarkastusprosessin tulosta on pidetty sillä hetkellä oikeana. Tarkastusprosessia ei ole siis lopetettu esim. ulkoisen häiriötekijän johdosta, vaan sen hetkinen tarkastusprosessi on saatu miehen mielestä päätökseen, eikä sitä ole ollut tarkoitus jatkaa kyseisenä hetkenä.
- Miten paljon tarkemmin lappua on silmäilty hetkenä t2 ja miksi sitä ei ole tehty hetkenä t1?
- Miksi kuopiolaismies on kokenut, että asia on mainitsemisen arvoisen?
- Miksi juttu julkaistaan Ilta-Pravdasta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti