keskiviikko 14. marraskuuta 2007

Prosenttilaskusta ja Itämeren suojelusta

Itämeren suojelu on mielestäni tälla hetkellä Suomen tärkein ympäristöhaaste, ja sen tilan parantaminen vaatii luonnollisesti toimia kaikilta Itämeren alueen valtioilta. Vasemmiston kansanedustaja Annika Lapintie esittää oman laskelmansa Itämeren kuormituksen vähentämisestä Turun Sanomien mielipidesivuilla 20.10.2007: "Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä."

Valitettavasti suurin ihme syntyy kansanedustajan kyvyttömyydestä selviytyä perin yksinkertaisesta prosenttilaskutoimituksesta. Mikäli samaa logiikkaa viljellään eri skenaarioihin, mitä tapahtuisi, jos Itämeren alueella olisi enemmän valtioita kuin nykyiset yhdeksän. Siten 4%:n valtiokohtaisen kuorimituksen vähentämisellä esimerkiksi 25:n valtion olemassaolo takaisi kuormituksen täydellisen lakkaamisen. Entäpä jos kaikki nykyiset yhdeksän valtiota vähentäisivät kuormitustaan vaikkapa 20%. Tällöin tehtäisiin vieläkin suurempia ihmeitä. Olisiko kokonaisvähennys tuolloin 180%, jolloin kuormitus muuttuisi käytännössä negatiivisksi?
Onneksi voimme nukkua yömme rauhassa kyvykkäiden kansaedustajimme hoitaessa yhteisiä asioitamme!

Edit: Annika Lapintie http://fi.wikipedia.org/wiki/Annika_Lapintie näyttää kunnostautuneen aikaisemmin Suomen työväen säästöpankin konttorin esimiehenä. Olisko prosenttilaskutaito tuolta ajalta peräisin?

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:1:2007-10-20;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:0:0,104:9:493272,1:0:0:0:0:0:

Kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk) kritisoi (TS 17.10.) Kirjoittajavieras-kolumnissaan lakialoitettani, jolla leikattaisiin merkittävästi Suomen Itämeren ravinnekuormitusta. Kaunisto toteaa, että totalitarismi ei kuulu tehokkaaseen ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelussa ehdottomuus on toisinaan kuitenkin ainoa riittävä keino lopettaa saastuttava toiminta.
Ehdottomalla kiellolla on päästy eroon esimerkiksi vesistöille vaarallisista veneiden lyijyä sisältävistä myrkkymaaleista. Vapaaehtoisuutta ja kannusteita maatalouden kuormituksen leikkaamiseksi on käytetty jo riittämiin. Itämeren näkökulmasta näiden tulokset eivät vain ole riittävät.

Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä.
Vähättelevää suhtautumista maatalouden vaikutuksista Itämeren tilaan on aiemminkin kuultu keskustalaisten kansanedustajien suusta. Taannoin myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) vähätteli maatalouden osuutta Itämeren sinilevätilanteeseen.

Annika Lapintie
Kansanedustaja (vas)

lauantai 3. marraskuuta 2007

Ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä

Luin menneellä viikolla yliopistoruokalassa Turun Ylioppilaslehteä. En voi sanoa kuuluvani erityisemmin kyseisen viherkommunistitekeleen lukijakuntaan, mutta välillä on mielenkiintoista lukea sellaisia hengentuotteita, joita ei ehkä muutoin tulisi varta vasten luettua tai ainakaan tilattua. Samalla periaatteella valitsen vaikkapa jonkun naisten lehden hammaslääkärin vastaanottoaikaa odotellessani.

Lukemassani Turun Ylioppilaslehdessä käsiteltiin erityisesti tulevia edustajiston vaaleja. Edustajistoon pyrkivät puolueet ja muut ryhmittymät vastasivat vaaligalluphenkisesti joihinkin esitettyihin kysymyksiin, joista eräs kuului ”Yliopistolain muutoksen myötä on puhuttu paljon pakkojäsenyydestä. Onko opiskelijan oltava edelleen myös ylioppilaskunnan jäsen, jotta hän voi opiskella yliopistossa?” Lisäksi väitettä pyydettiin perustelemaan. Vastaukset esitän seuraavassa puolueittain/ryhmittäin:

1. Demariopiskelijat
- Jatko- ja vaihto-opiskelijoille voi olla edelleen vapaaehtoinen. Hyvien, kattavien ja edullisten terveydenhuoltopalveluiden säilyminen kaikkien ulottuvilla, opiskelijoiden edunvalvonnan turvaaminen sekä parempi mahdollisuus neuvotella opiskelija-alennuksista.

2. Lex
- Ei ole. Onko niitä?

3. Turun yliopiston vihreä vasemmisto
- Yo-kunnan pakkojäsenyys takaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa parhaiten. Yo-kunta voi periaatteessa edustaa kaikkia yliopiston opiskelijoita suhteessa esim. yo:n hallintoon. Tämä on yliopistodemokratian perusedellytys.

4. Eduxi
- Se on opiskelijoiden kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Jotta ylioppilaskunta voi toteuttaa vahvaa edunvalvontaa, sen jäsenyyden tulee perustua automaatioon.

5. Kokoomusopiskelijat
- Opiskelijalle on annettava mahdollisuus erota ylioppilaskunnasta ja jatkaa opintojaan normaalisti. Pakkojäsenyyttä perustellaan yleisesti ylioppilaskunnan tekemällä edunvalvontatyöllä. Jokaisella tulee olla oikeus itse päättää haluaako hän tällaisia etuja vai ei.

6. Hybridiaani
- On. Automaatiojäsenyyden säilyttäminen riippuu siitä, millaisia opiskelijoiden halutaan olevan. Maksava asiakas ei TYYaa kaipaa. Nykyisessä asemassaan yliopistoyhteisön jäseninä opiskelijat tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa, sillä isoissa organisaatioissa yksittäisen jäsenen kuuntelu on hankalaa. Automaatiojäsenyys takaa sen, että yo-kunta huomioi kaikki opiskelijat tasa-arvoisesti. (Toim. Huom. Vastaus on niin sekava, että tästä ei voi sanoa yhtään mitään.)

7. Vihreä lista
- Automaatiojäsenyys on ylioppilaskunnan julkioikeudellisten ja muiden tehtävien kannalta välttämätöntä. Yliopistosta ja valtiosta taloudellisesti riippumaton ylioppilaskunta vastaa parhaiten tarkoitustaan. Jäsenmaksutulojen pienentymien myötä tulisi tinkiä edunvalvonnasta, jäsenpalveluista ja alayhdistysten tuista. YTHS:n ylläpitäminen ei olisi mahdollista ilman vakaata ja ennustettavaa jäsenmaksutuloa.

8. Keskustaopiskelijat
- On. YTHS, keskitetyt taloudelliset edut sekä opiskelijoiden edunvalvonta yliopistossa ja yhteiskunnassa.

Itse en ole ainakaan toistaiseksi mukana politiikassa enkä ole aikaisemmin tullut pohtineeksi koko ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä, joten siinä mielessä en tullut katsoneeksi vastauksia tietyn väristen silmälasien läpi. Kuitenkin täysin intuitiiviselta pohjalta odotin jokseenkin järkeviä vastauksia Lexiltä (oikeustieteen opiskelijat) sekä Kokoomusopiskelijoilta. Kyseisten ryhmittyminen vastaukset poikkesivat suurelti muista vastaajista, jotka puolsivat avoimesti pakkojäsenyyttä.

Ylioppilaskuntahan on täysin irrallinen instituutio yliopistoon nähden. Kuitenkin ylioppilaskuntaan, jonka tarkoituksena on ajaa ylioppilaskunnan jäsenien etuja, tulee liittyä kirjautuessaan yliopistoon. Lukuvuosittain tulevat maksettaviksi ylioppilaskunnan jäsenmaksut, jotka ovat luokkaa 80 euroa/vuosi, ja maksu on myös yliopiston opiskeluoikeuden edellytys.

Ongelma pakkojäsenyydessä ei ole siinä, etteikö noin 80 euron vuosittainen sijoitus olisi keskimääräiselle opiskelijalle kannattava. Uskon vakaasti, että näin on asian laita todellisuudessa, ja suurin osa opiskelijoista liittyisi varmasti vapaaehtoisestikin ylioppilaskuntaan. Tällä faktalla ei kuitenkaan voida perustella pakkojäsenyyttä. Kuten Kokoomusnuoret selkokielellä toteavat: ” Pakkojäsenyyttä perustellaan yleisesti ylioppilaskunnan tekemällä edunvalvontatyöllä. Jokaisella tulee olla oikeus itse päättää haluaako hän tällaisia etuja vai ei.” Siis huolimatta siitä, miten loistavia ja kannattavia etuja ylioppilaskunta pystyy tarjoamaan, ei se kuitenkaan voi olla velvoite liittyä kyseiseen yhteisöön.

Pakkojäsenyyden ongelmana on se, että sillä pystytään välillisesti pönkittämään ylioppilaskuntalaisten etua siihen käytännössä pakonomaisesti liittyvien kustannuksella. Tämän siivellä elämisen periaatteen edellä mainitut ryhmittymät kokevat säilyttämisen arvoiseksi, mikä ei sinällään ole erikoista vasemmistolaisessa politiikassa. Suurin osa pakkojäsenyyden kannattajista nimittäin perustelee pakkojäsenyyttä juuri mahdollisella etuisuuksien kaventumisella, joka seuraisi todennäköisen jäsenmäärän pienentymisen johdosta. Ehkäpä kuvaavin kommentti on kuitenkin Hybridiaani-ryhmittymän ainoa selkokielinen lause: ” Nykyisessä asemassaan yliopistoyhteisön jäseninä opiskelijat tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa”. Tämän mukaan siis henkilökohtainen harkinta on kielletty ja totuus etuisuuksien tarpeellisuudesta syntyy eksogeenisena käskynä yksittäiseen henkilöön nähden.


Asiaan voidaan hakea hieman ulkopuolista näkökulmaa. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden rinnalla voitaisiin yhtä hyvin perustella esimerkiksi pakkoon perustuvaa S-ryhmän asiakasomistajuutta, mikäli henkilö tekee ostoksensa pääasiassa S-ryhmän kaupassa. Tarkastellaan hieman ylioppilaskunnan (Y) pakkojäsenyyden argumentteja ja verrataan niitä fiktiivisiin argumentteihin pakolliseen S-ryhmän (S) asiakasjäsenyyteen.

Y: ”Hyvien, kattavien ja edullisten terveydenhuoltopalveluiden säilyminen kaikkien ulottuvilla, opiskelijoiden edunvalvonnan turvaaminen sekä parempi mahdollisuus neuvotella opiskelija-alennuksista.”

S: ” Hyvien, kattavien ja edullisten päivittäistavaratuotteiden säilyminen kaikkien ulottuvilla, asiakkaan edunvalvonnan turvaaminen sekä parempi mahdollisuus neuvotella tukkuportaan ja ylipäätään koko tavaraketjun kanssa.”

Y: Yo-kunnan pakkojäsenyys takaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa parhaiten. Yo-kunta voi periaatteessa edustaa kaikkia yliopiston opiskelijoita suhteessa esim. yo:n hallintoon. Tämä on yliopistodemokratian perusedellytys.

S: Osuuskunnan pakkojäsenyys takaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa parhaiten. Osuuskunta voi periaatteessa edustaa kaikkia asiakkaita suhteessa esim. tuottajaportaaseen. Tämä on asiakasdemokratian perusedellytys.

Y: Se on opiskelijoiden kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Jotta ylioppilaskunta voi toteuttaa vahvaa edunvalvontaa, sen jäsenyyden tulee perustua automaatioon.

S: Se on asiakkaiden kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Jotta osuuskunta voi toteuttaa vahvaa edunvalvontaa, sen jäsenyyden tulee perustua automaatioon.

Y: Automaatiojäsenyys on ylioppilaskunnan julkioikeudellisten ja muiden tehtävien kannalta välttämätöntä. Yliopistosta ja valtiosta taloudellisesti riippumaton ylioppilaskunta vastaa parhaiten tarkoitustaan. Jäsenmaksutulojen pienentymien myötä tulisi tinkiä edunvalvonnasta, jäsenpalveluista ja alayhdistysten tuista. YTHS:n ylläpitäminen ei olisi mahdollista ilman vakaata ja ennustettavaa jäsenmaksutuloa.

S: Automaatiojäsenyys on osuuskuntalain tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen implementoinnin ja muiden tehtävien kannalta välttämätöntä. Tuottajista ja valtiosta taloudellisesti riippumaton osuuskunta vastaa parhaiten tarkoitustaan. Osuusmaksutulojen pienentymien myötä tulisi tinkiä edunvalvonnasta, jäsenpalveluista ja seniori-iltamien kahvituksesta. Avokätisen bonusjärjestelmän ylläpitäminen ei olisi mahdollista ilman vakaata ja ennustettavaa jäsenmaksutuloa.

Y: On. YTHS, keskitetyt taloudelliset edut sekä opiskelijoiden edunvalvonta yliopistossa ja yhteiskunnassa.

S: On. Bonusjärjestelmä, keskitetyt taloudelliset edut sekä asiakkaiden edunvalvonta kaupankäynnissä ja yhteiskunnassa.

Y: Nykyisessä asemassaan yliopistoyhteisön jäseninä opiskelijat tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa.

S: Nykyisessä asemassaan kansalaiskolhoosin jäseninä S-kaupan asiakkaat ja muut tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa.

maanantai 29. lokakuuta 2007

Talonvaltaajat

Tänään illalla tuli Yleltä keskusteluohjelma talonvaltauksesta. Ohjelmassa muutama pari-kolmikymppinen nolla-prekaari tiedostaja puolusteli vaatimuksiaan vallata ja tämän jälkeen hallita autonomisesti erästä Helsingin kaupungin omistamaa kiinteistöä. Katsoin ohjelman, koska itselleni on ollut suuri mysteeri, miten tällaisia vaatimuksia voidaan järkisyin perustella. Odotin siis kuulevani muutaman argumentin, joiden valossa voisin tarkastella toimintaa kenties uudesta näkökulmasta.

Ohjelman keskustelijoina oli nelisen nykyistä tai entistä talonvaltaajaa sekä pari yllättävän suopeasti suhtautuvaa virkamiestä. Talonvaltauksen puolesta puhuneet henkilöt toivoivat kaupungilta avointa valtakirjaa uudistaa valtaamansa rakennus henkeväksi, suvaitsevaiseksi ja autonomisesti johdetuksi kulttuurikeskukseksi. Vastatarjouksena esitettiin se, että kyseiset henkilöt säilyttäisivät yhteiskuntarauhan, eivätkä siten tuhoisi sivullisten omaisuutta. Vakuuttavin argumentti talonvaltauksen puolesta tuli erään prekaaripoikulin suusta, joka sai puserrettua faktan, ettei kehtaa enää nykyisin mennä nuorisotaloon, koska suurin osa kävijöistä on alle 18-v. Jostain samainen poikuli oli löytänyt Suomen laista irrallisen sitaatin, että nuorison määritelmä on alle 29-v, joten de jure poikulille on löydettävä yhteiskunnan subventoima nuorisohenkinen hengailupaikka hitusen alle "kaksysinä". Tietysti de facto kukaan täysjärkinen ei tällaista vaadi vastuuntuntoisena, aikuisena kansalaisena.


Itse en keksi vieläkään ainutta syytä, miksi kaupungin pitäisi antaa tietylle yksittäiselle autonomiselle ryhmälle oikeus talonvaltaukseen ja käyttää valtaamaansa kiinteistöä olinpaikkanaan. Lisäksi se tulisi prekaarien suunnitelmien mukaan kunnostettavaksi ainakin osittain yhteiskunnan varoilla. Tulee mieleen lukuisia vasta-argumentteja, joista mainitsen nyt vain muutaman:

- se on vastoin lakia.
- miksi verorahoilla pitäisi subventoida tietyn ryhmittymän itsekkäitä tarpeita, joiden pönkittämiseksi uhataan suoranaisella yhteiskuntarauhan rikkomisella.
- se että kaupungin omistama rakennus ei ole aktiivisessa käytössä, ei suinkaan tarkoita sitä että se olisi vapaasti yksittäisen ryhmittymän vapaassa käytössä.
- vaikka rakennus sinällään olisi kaupungille käyttökelvoton, tontti saattaa olla hyvinkin arvokas. Siten ei ole mitään moraalisia perusteita kiinteistön luovutukselle.
- autonomisen yksittäisen yhteisön subventointi nuorisotilaksi ei ole lähtökohtaisesti sama asia kuin kaupungin hallinnoima kaikille avoin nuorisotalo.
- mikään ei ole ilmaista, vaan kaiken maksaa viime kädessä kuuliainen veronmaksaja.- jne...listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Ja lopuksi vinkki:- vuokratkaa/ostakaa yhteisöllenne vapailta markkinoilta haluamanne tila haluamaanne toimintaa varten. Siten kaikki muutkin tekevät.

maanantai 15. lokakuuta 2007

Syy-seuraus-suhteista

Tarkastellaan hieman syy-seuraus-suhteita. Siis kun ensin tapahtuu A, tämän takia seuraa tila B, ja tilaa B seuraa puolestaan tila C. Täysin fiktiivisenä ja virkamiesvaltio Suomen tapauksessa todellisuudesta irrotettuna ja vieraana esimerkkinä vaikkapa se, että autoveroa lasketaan (A), ihmiset ostavat enemmän autoja (B), ja lopulta syntyy lisää työpaikkoja (C). Tosielämän esimerkistä käy eurooppalainen siirtolaispolitiikka.

Viime viikolla laajalti julkaistu tutkimus http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7043878.stm
osoittaa ne Euroopan Unionin maat, jotka kotouttavat maahan tulleet siirtolaiset aktiivisemmin. Tutkimuksen mukaan aktiivisinta otetta edustaa Ruotsi, jota seuraavat järjestyksessä Portugali, Belgia, Hollanti ja Suomi. Tätä voidaan pitää tapahtumana A, eli kyseisissä maissa luodaan otolliset puitteet siirtolaisille esimerkiksi korkean sosiaaliturvan ja muiden palveluluiden muodossa:


Tilasta B on paljon esimerkkejä, joista siteeraan tutkimuksen ykkösmaan Ruotsin empiria-aineiston erästä otosta http://www.folketsnyheter.se/?sida=artikel&aID=408

Tässä muutamia katkelmia tekstistä, jossa on haastateltu Malmön poliisia. Malmöhän on tunnetusti yksi Ruotsin siirtolaisrikkaimmista kaupungeista (40%:lla asukkaista siirtolaistausta).

“When you are a policeman you see the consequences of the decisions made by our politicians in a very real way. The immigration policy of Sweden is basically a total failure. Moreover, this experiment is costing enormous sums each and every year. Politicians are now afterwards trying to patch and mend, coming up with various ideas and measures. But it's totally obvious to every thinking human being that it is about to go to hell”

“The number of cases involving serious violence committed against citizens in public places has increased substantially since the beginning of the 90's when I started working in Malmö. It's almost exclusively immigrant youth that are the perpetrators behind robberies and assaults in public places.”

“And the number of rapes has risen dramatically as well, which has to do with the fact that over 40 percent of Malmö's inhabitants have a different ethnic background where the men's power over women is absolute. Their view on women is so totally alien to us Swedish men and they continue living according to their own culture, paying no attention to the circumstance that they are in a different country where their own ones are in force.”

“Unfortunately a large part of the Swedish people have a distorted view of what is happening and that is due 99 percent to the biased portrayal of reality given by the media. For example they use concepts like ”youth gangs” instead of speaking plainly and saying, like in Landskrona (transl. note. another immigrant dense city in Skåne) that it's Albanian criminal gangs who are causing problems.”

“I'd like to make it clear that it is not ”Per” and ”Stina” (transl. note. common Swedish names) who are causing this hellish commotion. It's the immigrant gangs who are trying to take over control and spread fear among ordinary citizens. Unfortunately our society is showing an incredible leniency towards these behaviours so there is cause for serious concern regarding the future.”

“My personal theory is that these individuals have their political roots in the late 60's. The era of the so-called ”fuzzy leftists”. Individuals who studied at the universities in 1968 are presently holding high positions in our society and are contributing to the moral decline and the degeneration taking place right before our eyes.”


Lopulta päädytään tilaan C (Keski-Euroopassa)…

http://www.brusselsjournal.com/node/2166

Last year more than 155,000 Germans emigrated from their native country. Since 2004 the number of ethnic Germans who leave each year is greater than the number of immigrants moving in. While the emigrants are highly motivated and well educated, "those coming in are mostly poor, untrained and hardly educated,"

" There are two main reasons why so-called "ethno-Germans" emigrate. Some complain that the tax rates in Germany are so high that it is no longer worthwhile working for a living there. Others indicate they no longer feel at home in a country whose cultural appearance is changing dramatically "

"Europe is hospitable, France is an immigration country and will continue to beso, but it will only accept foreigners prepared to integrate,” hestressed. Europe cannot afford to be “Eldorado” for foreigners anylonger, because it has stopped being “home” for thousands of its owneducated children, now eagerly looking for opportunities to move to America, Canada, Australia or New Zealand – white European nations outside Europe."

"While the fertility rate in France is 1.9 children per woman, two out of every five newborns in France are children of Arab or African immigrants. In Germany (fertility rate 1.37) 35 [sic!] percent of all newborns have a non-German background. Paradoxically, fertility rates in Turkey, Morocco, Algeria, Tunisia, etc., are lower than among immigrants from these countries in Europe. "A woman in Tunisia has on average 1.7 children. In France she has six because the French government pays her to have them," Mr. Heinsohn explains. "Of course, the money was never intended to benefit Tunisian women in particular, but French women will not touch this money, whereas the Tunisian women are only too happy to... For Danish and German women the welfare benefits are too low to be attractive. Not so for the immigrants. So, what we see in England, France, Germany and the Netherlands are immigrant women who take low-paid jobs which they supplement with public benefits. It is not a fantastic income but sufficient for them," he said."

"Europe's welfare system is causing a perverse process of population replacement. If the Europeans want to save their culture, they will have to slay the welfare state. "

…..ja Ruotsissa

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsi+rakentaa+lis%C3%A4%C3%A4+vankiloita+nopeinta+tahtia+Euroopassa/1135231136473

torstai 11. lokakuuta 2007

Loton jättipotti viidellä numerolla seitsemästä

Hehheh, Ilta-Pravdan toimittaja on löytänyt mielenkiintoista jutun juurta.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1444158



"Kuopiolaismies tarkisti lauantaina lottolappuaan ja löysi yhdestä ruudukosta viisi oikein. Tarkemmin silmäiltyään hän löysi vielä kaksi oikeaa numeroa lisää ja voitti lopulta 240 000 euroa.

Ihan heti mies ei silloinkaan asiaa uskonut. Vasta soitto sunnuntaina Veikkauksen asiakasneuvontaan varmisti asian.

Rahojen käyttöäkin mies on jo suunnitellut. Tarkoitus olisi veneillä Saimaalla, remontoidulla veneellä.

Eikä pelaaminen siihen lopu.

- Aion pelata lottoa jatkossakin samoilla numeroilla, mies sanoo Veikkauksen tiedotteessa."

Juttu herättää mielenkiintoisia kysymyksiä kuopiolaismiehen lottolapun tarkastusprosessin reliabiliteetista. Kuvitellaan, että arvonnan mukaiset numerot ovat x1, x2, x3, x4, x5, x6 ja x7 (tarkastusprosessin aloitushetki t=0). Samat numerot x1, x2, x3, x4, x5, x6 ja x7 löytyvät siis myös kuopiolaismiehen pelitositteesta. Numerojoukoista {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} ja {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} löytyy miehen alustavan tarkastelun jälkeen (hetkellä t=1) viisi samaa alkiota. Tällöin havainnoidaan siis, että esimerkiksi x1=x1, x2=x2, x3=x3, x4=x4, x5=x5, mutta x6 ei ole suinkaan x6, vaan esim. x8, ja x7 ei ole missään nimessä x7, vaan esim. x9. (Yhteensä tällaisia erilaisia vääriä kahden numeron vääriä käsityksiä seitsemästä on ilmeisesti 21 kombinaatiota). Myöhemmin (hetkellä t=2) mies havaitsee, että numerojoukot {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} ja {x1, x2, x3, x4, x5, x6, x7} vastaavatkin täydellisesti toisiaan.


Tietysti on ymmärrettävää, että ihminen ei pysty havainnoimaan silmänräpäyksessä, että lapussa on kaikki seitsemän numeroa oikein. Tarkastusprosessi eteneekin oletettavasti siten, että numero kerrallaan verrataan arvottua ja omaa riviä. Ensin katsotaan löytyykö ensimmäiseksi arvottua numeroa, sitten toista, seuraavaksi kolmatta jne. Tätä jatketaan kunnes kaikki numerot on verrattu toisiinsa/tarkastettu, ja tämän mukaan päädytään tiettyyn tulokseen. Osumien mahdollisuuksien määrä ja sitä mukaan löydetyt osumat kasvavat siis sen mukaan kun numeroita tarkastetaan. Voidaankin sanoa, että tarkastusprosessissa (f) löydettyjen osumien määrä (y) on ajan (t) kasvava funktio. Siis f(t) = y (löydetyt osumat lapussa) ja funktion derivaatta on ei-negatiivinen.

Vaikka tarkastusprosessi onkin edennyt hypoteesin mukaisesti (alustavasti löydettiin 5 osumaa, tarkemmin silmäiltyään 7 osumaa, ajan kasvaessa), juttu herättää lukuisia kysymyksiä:

- Miksi hetkellä t1 päädyttiin siihen, että juuri viisi numeroa on oikein ja loput kaksi siis väärin. Miksi tarkastusprosessi lopetettiin, vaikka tulos oli objektiivisesti arvioiden pahasti väärin?

- Mitkä kahden puuttuvan numeron olisi kuopiolaismiehen mukaan tulleet olla, mikäli rivi olisi ollut täysin oikein hetkellä t1?

- Miksi löydettiin juuri viisi eikä esim. neljä tai kuusi oikein?

- Mikä on aikahetkien t2 (tarkemmin silmäiltyään) ja t1 (alustavasti) erotus? Mikäli se on vain esim. muutamia sekunteja, tarkastusprosessia voidaan pitää varmastikin tyypillisenä. Tämä johtaa toki jatkokysymykseen, miksi tämä Ilta-Pravdan juttu on ylipäätään julkaisemisen arvoinen. Toisaalta jos aikaväli on tilanteeseen nähden pitkä (tunteja, päiviä, kuukausia), voidaan kysyä miksi tarkastusprosessi on lopetettu hetkellä t1, ja tarkastusprosessin tulosta on pidetty sillä hetkellä oikeana. Tarkastusprosessia ei ole siis lopetettu esim. ulkoisen häiriötekijän johdosta, vaan sen hetkinen tarkastusprosessi on saatu miehen mielestä päätökseen, eikä sitä ole ollut tarkoitus jatkaa kyseisenä hetkenä.

- Miten paljon tarkemmin lappua on silmäilty hetkenä t2 ja miksi sitä ei ole tehty hetkenä t1?

- Miksi kuopiolaismies on kokenut, että asia on mainitsemisen arvoisen?

- Miksi juttu julkaistaan Ilta-Pravdasta?