Ylioppilaskunnan pakkojäsenyydestä

Luin menneellä viikolla yliopistoruokalassa Turun Ylioppilaslehteä. En voi sanoa kuuluvani erityisemmin kyseisen viherkommunistitekeleen lukijakuntaan, mutta välillä on mielenkiintoista lukea sellaisia hengentuotteita, joita ei ehkä muutoin tulisi varta vasten luettua tai ainakaan tilattua. Samalla periaatteella valitsen vaikkapa jonkun naisten lehden hammaslääkärin vastaanottoaikaa odotellessani.

Lukemassani Turun Ylioppilaslehdessä käsiteltiin erityisesti tulevia edustajiston vaaleja. Edustajistoon pyrkivät puolueet ja muut ryhmittymät vastasivat vaaligalluphenkisesti joihinkin esitettyihin kysymyksiin, joista eräs kuului ”Yliopistolain muutoksen myötä on puhuttu paljon pakkojäsenyydestä. Onko opiskelijan oltava edelleen myös ylioppilaskunnan jäsen, jotta hän voi opiskella yliopistossa?” Lisäksi väitettä pyydettiin perustelemaan. Vastaukset esitän seuraavassa puolueittain/ryhmittäin:

1. Demariopiskelijat
- Jatko- ja vaihto-opiskelijoille voi olla edelleen vapaaehtoinen. Hyvien, kattavien ja edullisten terveydenhuoltopalveluiden säilyminen kaikkien ulottuvilla, opiskelijoiden edunvalvonnan turvaaminen sekä parempi mahdollisuus neuvotella opiskelija-alennuksista.

2. Lex
- Ei ole. Onko niitä?

3. Turun yliopiston vihreä vasemmisto
- Yo-kunnan pakkojäsenyys takaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa parhaiten. Yo-kunta voi periaatteessa edustaa kaikkia yliopiston opiskelijoita suhteessa esim. yo:n hallintoon. Tämä on yliopistodemokratian perusedellytys.

4. Eduxi
- Se on opiskelijoiden kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Jotta ylioppilaskunta voi toteuttaa vahvaa edunvalvontaa, sen jäsenyyden tulee perustua automaatioon.

5. Kokoomusopiskelijat
- Opiskelijalle on annettava mahdollisuus erota ylioppilaskunnasta ja jatkaa opintojaan normaalisti. Pakkojäsenyyttä perustellaan yleisesti ylioppilaskunnan tekemällä edunvalvontatyöllä. Jokaisella tulee olla oikeus itse päättää haluaako hän tällaisia etuja vai ei.

6. Hybridiaani
- On. Automaatiojäsenyyden säilyttäminen riippuu siitä, millaisia opiskelijoiden halutaan olevan. Maksava asiakas ei TYYaa kaipaa. Nykyisessä asemassaan yliopistoyhteisön jäseninä opiskelijat tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa, sillä isoissa organisaatioissa yksittäisen jäsenen kuuntelu on hankalaa. Automaatiojäsenyys takaa sen, että yo-kunta huomioi kaikki opiskelijat tasa-arvoisesti. (Toim. Huom. Vastaus on niin sekava, että tästä ei voi sanoa yhtään mitään.)

7. Vihreä lista
- Automaatiojäsenyys on ylioppilaskunnan julkioikeudellisten ja muiden tehtävien kannalta välttämätöntä. Yliopistosta ja valtiosta taloudellisesti riippumaton ylioppilaskunta vastaa parhaiten tarkoitustaan. Jäsenmaksutulojen pienentymien myötä tulisi tinkiä edunvalvonnasta, jäsenpalveluista ja alayhdistysten tuista. YTHS:n ylläpitäminen ei olisi mahdollista ilman vakaata ja ennustettavaa jäsenmaksutuloa.

8. Keskustaopiskelijat
- On. YTHS, keskitetyt taloudelliset edut sekä opiskelijoiden edunvalvonta yliopistossa ja yhteiskunnassa.

Itse en ole ainakaan toistaiseksi mukana politiikassa enkä ole aikaisemmin tullut pohtineeksi koko ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä, joten siinä mielessä en tullut katsoneeksi vastauksia tietyn väristen silmälasien läpi. Kuitenkin täysin intuitiiviselta pohjalta odotin jokseenkin järkeviä vastauksia Lexiltä (oikeustieteen opiskelijat) sekä Kokoomusopiskelijoilta. Kyseisten ryhmittyminen vastaukset poikkesivat suurelti muista vastaajista, jotka puolsivat avoimesti pakkojäsenyyttä.

Ylioppilaskuntahan on täysin irrallinen instituutio yliopistoon nähden. Kuitenkin ylioppilaskuntaan, jonka tarkoituksena on ajaa ylioppilaskunnan jäsenien etuja, tulee liittyä kirjautuessaan yliopistoon. Lukuvuosittain tulevat maksettaviksi ylioppilaskunnan jäsenmaksut, jotka ovat luokkaa 80 euroa/vuosi, ja maksu on myös yliopiston opiskeluoikeuden edellytys.

Ongelma pakkojäsenyydessä ei ole siinä, etteikö noin 80 euron vuosittainen sijoitus olisi keskimääräiselle opiskelijalle kannattava. Uskon vakaasti, että näin on asian laita todellisuudessa, ja suurin osa opiskelijoista liittyisi varmasti vapaaehtoisestikin ylioppilaskuntaan. Tällä faktalla ei kuitenkaan voida perustella pakkojäsenyyttä. Kuten Kokoomusnuoret selkokielellä toteavat: ” Pakkojäsenyyttä perustellaan yleisesti ylioppilaskunnan tekemällä edunvalvontatyöllä. Jokaisella tulee olla oikeus itse päättää haluaako hän tällaisia etuja vai ei.” Siis huolimatta siitä, miten loistavia ja kannattavia etuja ylioppilaskunta pystyy tarjoamaan, ei se kuitenkaan voi olla velvoite liittyä kyseiseen yhteisöön.

Pakkojäsenyyden ongelmana on se, että sillä pystytään välillisesti pönkittämään ylioppilaskuntalaisten etua siihen käytännössä pakonomaisesti liittyvien kustannuksella. Tämän siivellä elämisen periaatteen edellä mainitut ryhmittymät kokevat säilyttämisen arvoiseksi, mikä ei sinällään ole erikoista vasemmistolaisessa politiikassa. Suurin osa pakkojäsenyyden kannattajista nimittäin perustelee pakkojäsenyyttä juuri mahdollisella etuisuuksien kaventumisella, joka seuraisi todennäköisen jäsenmäärän pienentymisen johdosta. Ehkäpä kuvaavin kommentti on kuitenkin Hybridiaani-ryhmittymän ainoa selkokielinen lause: ” Nykyisessä asemassaan yliopistoyhteisön jäseninä opiskelijat tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa”. Tämän mukaan siis henkilökohtainen harkinta on kielletty ja totuus etuisuuksien tarpeellisuudesta syntyy eksogeenisena käskynä yksittäiseen henkilöön nähden.


Asiaan voidaan hakea hieman ulkopuolista näkökulmaa. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyden rinnalla voitaisiin yhtä hyvin perustella esimerkiksi pakkoon perustuvaa S-ryhmän asiakasomistajuutta, mikäli henkilö tekee ostoksensa pääasiassa S-ryhmän kaupassa. Tarkastellaan hieman ylioppilaskunnan (Y) pakkojäsenyyden argumentteja ja verrataan niitä fiktiivisiin argumentteihin pakolliseen S-ryhmän (S) asiakasjäsenyyteen.

Y: ”Hyvien, kattavien ja edullisten terveydenhuoltopalveluiden säilyminen kaikkien ulottuvilla, opiskelijoiden edunvalvonnan turvaaminen sekä parempi mahdollisuus neuvotella opiskelija-alennuksista.”

S: ” Hyvien, kattavien ja edullisten päivittäistavaratuotteiden säilyminen kaikkien ulottuvilla, asiakkaan edunvalvonnan turvaaminen sekä parempi mahdollisuus neuvotella tukkuportaan ja ylipäätään koko tavaraketjun kanssa.”

Y: Yo-kunnan pakkojäsenyys takaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa parhaiten. Yo-kunta voi periaatteessa edustaa kaikkia yliopiston opiskelijoita suhteessa esim. yo:n hallintoon. Tämä on yliopistodemokratian perusedellytys.

S: Osuuskunnan pakkojäsenyys takaa asiakkaiden vaikutusmahdollisuudet omiin asioihinsa parhaiten. Osuuskunta voi periaatteessa edustaa kaikkia asiakkaita suhteessa esim. tuottajaportaaseen. Tämä on asiakasdemokratian perusedellytys.

Y: Se on opiskelijoiden kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Jotta ylioppilaskunta voi toteuttaa vahvaa edunvalvontaa, sen jäsenyyden tulee perustua automaatioon.

S: Se on asiakkaiden kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Jotta osuuskunta voi toteuttaa vahvaa edunvalvontaa, sen jäsenyyden tulee perustua automaatioon.

Y: Automaatiojäsenyys on ylioppilaskunnan julkioikeudellisten ja muiden tehtävien kannalta välttämätöntä. Yliopistosta ja valtiosta taloudellisesti riippumaton ylioppilaskunta vastaa parhaiten tarkoitustaan. Jäsenmaksutulojen pienentymien myötä tulisi tinkiä edunvalvonnasta, jäsenpalveluista ja alayhdistysten tuista. YTHS:n ylläpitäminen ei olisi mahdollista ilman vakaata ja ennustettavaa jäsenmaksutuloa.

S: Automaatiojäsenyys on osuuskuntalain tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen implementoinnin ja muiden tehtävien kannalta välttämätöntä. Tuottajista ja valtiosta taloudellisesti riippumaton osuuskunta vastaa parhaiten tarkoitustaan. Osuusmaksutulojen pienentymien myötä tulisi tinkiä edunvalvonnasta, jäsenpalveluista ja seniori-iltamien kahvituksesta. Avokätisen bonusjärjestelmän ylläpitäminen ei olisi mahdollista ilman vakaata ja ennustettavaa jäsenmaksutuloa.

Y: On. YTHS, keskitetyt taloudelliset edut sekä opiskelijoiden edunvalvonta yliopistossa ja yhteiskunnassa.

S: On. Bonusjärjestelmä, keskitetyt taloudelliset edut sekä asiakkaiden edunvalvonta kaupankäynnissä ja yhteiskunnassa.

Y: Nykyisessä asemassaan yliopistoyhteisön jäseninä opiskelijat tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa.

S: Nykyisessä asemassaan kansalaiskolhoosin jäseninä S-kaupan asiakkaat ja muut tarvitsevat järjestäytynyttä edunvalvontaa.