keskiviikko 10. joulukuuta 2008
Päivän mietelause
maanantai 8. joulukuuta 2008
Hyvää itsenäisyyspäivän jälkeistä arkea!!!
Nyyh, vihaksi pistää. Astrid on tuhoamassa Suomen.
Uudesta ulkomaalaislaista voi tulla EU:n vapaamielisin
06.12. - 10:05 (Luotu: 05.12. - 22:56)
Lakiesitys: Astrid Thors on yksin, hallituspuolueet haraavat omaa esitystään vastaan
Suomeen on tulossa Euroopan väljin ulkomaalaislaki, jos maahanmuuttoministeri Astrid Thorsin (rkp) esitys hyväksytään eduskunnassa.
Tämä kokoomuksen maahanmuuttoekspertin Arto Satosen arvio on yleinen eduskunnan hallintovaliokunnassa, jossa sekä oppositio- että hallituspuolueet haraavat ministeriä vastaan. Hallitus on ollut lain sisällöstä yksimielinen. Nyt varsinkin kokoomuksessa on esiintynyt kritiikkiä.
Eduskunnan hallintovaliokunnan on tarkoitus antaa laista mietintö ensi viikon lopussa. Eduskuntaan laki voi tulla vielä ennen joulua.
Hallintovaliokunnassa istuvan Unto Valppaan (vas) mukaan lain käsittely on viivästynyt, koska erimielisyyksien takia valiokunnassa on käynyt tavallista enemmän asiantuntijoita kertomassa kannoistaan. Hänen mielestään ministeri Thorsin kuuleminen olisi nyt erittäin tärkeää.
- Lainsäädäntö ei voi olla sellainen, että Suomen kautta tullaan EU:n sisälle. Pitää katsoa tarkasti, onko laissa porsaanreikiä, kuten jotkut kollegat arvelevat. Suhtaudun itse asiaan avoimin mielin.
Valppaan mielestä olennaisinta on, että turvapaikanhakijat pääsisivät nopeasti töihin.
Perhettä ei yhteen
Hallintovaliokunnan jäsenet ovat olleet kriittisiä etenkin karkottamista odottavan turvapaikanhakijan perheen yhdistämisestä.Rikoksen tehnyt voisi saada oleskeluluvan, jos niin sanottu tekninen este estää poistamisen maasta. Hän voisi uuden lain mukaan tuoda myös perheensä Suomeen, kunnes hänet karkotetaan.
Lakiesityksen perusteluissa tekninen este voisi olla esimerkiksi liikenneyhteyksien puuttuminen, matkustusasiakirjojen puuttuminen tai se, että vastaanottajavaltion viranomaiset suhtautuvat kielteisesti hänen tuloonsa.
Valiokunnan jäsenet ovat huolissaan myös niin saotuista ankkurilapsista, jotka tulevat maahan epämääräisillä papereilla, mikä jälkeen muu perhe seuraa perässä. Ilmiöön liittyy maailmalla järjestelmällistä liiketoimintaa.
Kansanedustaja Petri Pihlajaniemi (kok) katsoisi muihin Pohjoismaihin, joissa on kiristetty lainsäädäntöä viime aikoina.
Pihlajaniemen mielestä rkp ja vihreät haluaisivat avata "oven täysillä auki".
- Ruotsissa ja Tanskassa on jo lyöty liinoja kiinni, Pihlajaniemi sanoo.
Ainut valiokunnan rkpläinen Thomas Blomqvist on Thorsin linjalla.
- Hallituspuolueen jäsenenä olen esityksen takana, Blomqvist sanoo.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Tapani Tölli (kesk) pidättäytyy arvioimasta erimielisyyksiä, ja uskoo, että valiokunta pääsee ratkaisuun ensi viikolla.
Ulkomaalaislakeja yhtenäistetään
Oleskeluluvan myöntämiseen on tulossa muutoksia. Rötöstelleelle ulkomaalaiselle voidaan myöntää jatkuva oleskelulupa, jos maasta poistaminen ei ole hänestä riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Karkotettavalle turvapaikanhakijalle voitaisiin myöntää jatkuva oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.Toni Viljanmaa
keskiviikko 5. marraskuuta 2008
Ohjeita maahanmuuttajalle
Ohjeita Suomeen muuttavalle
Tarkista ensin, että sinulla todellakin on jokin järkevä syy muuttaa Suomeen. Varmista myös, että olet tulossa Suomeen yksilönä. Älä tule Suomeen heimona, klaanina, laumana, vähemmistönä, kansanryhmänä, rosvojoukkona tai valloitusarmeijana.
Suomessa eletään suomalaista elämää. Alla on käsitelty joitakin suomalaisia tapoja ja perinteitä, jotka saattavat vaikuttaa sinusta oudoilta. Ne ovat kuitenkin suomalaisten mielestä oikein hyviä tapoja ja perinteitä.
TYÖ
Suomessa on tapana elättää itsensä ja perheensä tekemällä töitä.
RUOKA
Possu on hyvää syötävää. Siitä saa monenlaisia herkullisia ruokia, kuten grillimakkaraa, grillikylkeä ja kinkkua. Suomalainen ruoka on hyvää, sanoivatpa ranskalaiset mitä vaan. Suomessa saa syödä lehmää, veripalttua, sikaa ja piimää. Täällä tarjoillaan monia kummallisia ruokia, kuten mämmiä tai viiliä talkkunan kera. Sen sijaan Suomessa ei tarjoilla paistettua pikkuvauvaa riisipedillä. Myös eläinrääkkäys on Suomessa kielletty, joten eläintä ei saa kiduttaa leikkaamalla kurkun auki ja vuodattamalla se kuiviin. Uuni on tarkoitettu ruuanlaittoa varten. Uunissa ei saa lämmittää jalkasalvaa.
NAISET
Suomessa naiset ovat yhtä arvokkaita kuin miehet. He saavat ajaa autoa ja liikkua yksin myös kamelin päivämatkaa kauemmaksi kotoa. Naiset saavat valita aviopuolisonsa itse. Hyvin usein myös naiset käyvät töissä. Naiset voivat käydä uimahallissa samaan aikaan miesten kanssa, mikä on hyvin kätevää, koska siksi ei tarvita erillisiä uimahallivuoroja miehillä ja naisille. Muutenkin Suomessa on tasa-arvoinen meininki: nais- ja mieslääkärit ja hoitajat voivat hoitaa kaikkia potilaita. Tämä on hyvin kätevää, koska silloin ei tarvita erillisiä sairaaloita naisia ja miehiä varten. Suomessa naisia ei laiteta mustaan säkkiin. Mustaan säkkiin laitetaan roskia.
LAPSET JA KOULU
Suomessa tytöt ja pojat voivat leikkiä keskenään. Myös tytöt saavat käydä koulua yhdessä poikien kanssa. Kaikki saavat koulussa saman peruskoulutuksen. Juuri sen takia sen nimi on peruskoulu. Kuvis ja musa ovat ihan kivoja aineita. Niistä ei saa vapautusta uskonnollisista syistä. Myös tytöt voivat jatkaa koulunkäyntiä peruskoulun jälkeenkin.
SEKSI
Suomessa lasten sukuelimiä ei silvota. Sen takia on aivan luonnollista, että vähän vanhempina tytöt ja pojat alkavat seurustella keskenään. He saavat valita seurustelukumppaninsa ihan itse. Usein tytöt ja pojat kokeilevat seksiä jo melko nuorina ennen avioliittoa. Se on ihan OK. Mutta se ei ole OK, että aikuinen harrastaa seksiä alle 16-vuotiaan kanssa. Myös yhteenpuristettujen reisien väliin sutiminen on seksiä, joten aikuinen mies ei saa harrastaa sitäkään alle 16-vuotiaan kanssa.
Kesällä naiset tykkäävät kulkea vähissä vaatteissa ja miehet tykkäävät katsella vähäpukeisia naisia. Meillä Suomessa on sellainen sanonta, että katsoa saa, muttei koskea. Siis ilman lupaa. Nainen voi myös milloin tahansa peruuttaa antamansa koskemisluvan. Meillä Suomessa on sellainen sanonta, että antaa ymmärtää, muttei ymmärrä antaa. Se ei suomalaistenkaan miesten mielestä tunnu kivalta, mutta raiskaaminen on Suomessa kielletty. Housuja jalkaan vaan ja uutta matoa koukkuun.
Suomalaisia ei juurikaan kiinnosta, mitä toiset makuuhuoneissaan puuhailevat, kunhan sitä ei tungeta heidän naamansa eteen. Homoseksuaalisuus ei ole Suomessa rikos. Se tarkoittaa sitä, että homoja ei saa tappaa.
Suomessa HIV-tartunta ei parane raiskaamalla neitsyen. HIV-positiiviset tuntevat oman vastuunsa ja pyrkivät kaikin tavoin olemaan tartuttamatta virusta eteenpäin.
Pimppiin ei laiteta saksia.
USKONTO
Suomen pääuskonto on luterilaisuus. Muitakin uskontoja on paljon, ja ihmiset saavat vapaasti valita oman uskontonsa. Monet suomalaisen kulttuurin perinteet pohjautuvat luterilaisuuteen, ja suomalaiset kunnioittavat niitä, vaikka monet ovatkin eronneet kirkosta. Kirkosta eroavia ei tapeta.
SAUNA
Suomalaiset tykkäävät istua alasti kuumassa huoneessa, jonka nurkassa on kiuas. Kiukaan päällä ei saa kuivattaa kenkiä. Kiukaalle heitetään vettä, joka höyrystyy. Saunoja voi myös pieksää itseään koivuvitsalla ja juosta välillä kylmään järveen. Se on suomalaisten mielestä mukavaa. Kokonaiset perheet saunovat usein yhtä aikaa. Kaveriporukoissa myös miehet ja naiset voivat mennä saunaan samaan aikaan, eikä siinä ole mitään seksuaalista. Saunassa ollaan alasti. Jos käytät uimahousuja, jotta Allah ei näkisi pippeliäsi, niin kaikki ajattelevat, että sinulla on pieni. Saunan jälkeen maistuu keskiolut ja sianlihapitoinen grillimakkara.
JUHLAPÄIVÄT
Tärkeitä suomalaisia juhlapäiviä ovat mm. joulu, juhannus ja vappu. Jouluna koristellaan joulukuusi, lauletaan joululauluja, annetaan lahjoja ja syödään kinkkua. Useimmille suomalaisille joulu on enemmänkin perheen ja yhdessäolon juhla kuin uskonnollinen juhla.
Juhannuksena juodaan viinaa, tuijotellaan syvämietteisesti järvelle valoisassa kesäyössä ja poltetaan kokko. Kokossa ei kuitenkaan polteta autonrenkaita tai kokonaisia autoja. Autoja ei myöskään polteta minään muinakaan päivinä. Palavia autonrenkaita ei missään tapauksessa laiteta ihmisten kaulan ympärille.
Koulujen kevätjuhlassa lauletaan "Jo joutui armas aika". Se nyt vaan on kaikkien mielestä niin hienoa, että koulu loppuu ja kesä tulee. Jos sinua oikeasti häiritsee kevätvirren laulaminen, niin soita Puumalaiselle ja pakene Timbuktuun.
Vappu on se juhlapäivä, jolloin suomalaiset marssivat kaduilla hassuja plakaatteja kantaen, kuitenkaan äbäläwäbälää huutamatta. Myöskään katukivien heitteleminen ei kuulu suomalaiseen vappuperinteeseen.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto presidentinlinnassa on se juhla, jossa kaikki vieraat kättelevät presidenttiä. Suomessa ei ole pakko tulla bileisiin, jos ei halua.
VIINA
Suomalaiset tykkäävät juoda viinaa muutenkin kuin jouluna, juhannuksena ja vappuna. Eihän se tietenkään mitään maailman fiksuinta touhua ole, mutta se nyt vaan sattuu olemaan täällä perinne. Jotkut muiden kansojen perinteisiin kuuluvat päihteet, kuten kannabis ja khat, ovat Suomessa kiellettyjä.
PAINI
Viinanjuonti johtaa usein painiin. Suomessa välillä vähän tapellaan, muttei lyödä puukolla tai tapeta, ainakaan ventovieraita.
RIKOSLAKI
Raiskaaminen - myös joukkoraiskaaminen - on siis hei ihan oikeasti Suomessa kielletty. Jos nainen joutuu raiskatuksi, niin häntä ei kivitetä vaan raiskaajat laitetaan vankilaan. Kunniamurhissa ei Suomessa ole mitään kunniakasta. Elokuvaohjaajia ei saa tappaa, vaikka he tekisivät mielestäsi huonon elokuvan. Sama pätee myös pilapiirtäjiin ja etenkin pakinoitsijoihin. Suomessa saa piirtää pilakuvia eri aiheista ja kirjoittaa ohjeita maahan muuttaville, mutta niiden tekijöitä ei saa murjoa, kurmoottaa eikä fatwoittaa.
RASISMI
Kaikki ei ole aina rasismia. Ja vaikka olisikin, niin ei se kitisemällä parane. Vai luuletko muka, että Mikko Puumalainen on suomalaisten enemmistön mielestä hyvä tyyppi?
SANANLASKUT
Suomen kielessä on paljon vanhoja, kauniita ja viisaita sananlaskuja, kuten "Maassa maan tavalla tai maasta pois".
lauantai 1. marraskuuta 2008
Jättipotti kilahti tilille vakiorivillä, viidellä numerolla seitsemästä!
"Loton voittosumma oli muhkeat kolme miljoonaa euroa, kun pitkänlinjan lottoajapariskunta jätti kuponkinsa Tikkurilan K-supermarket Ylivetoon syyskuun lopussa.
- Tarkistin rivin sunnuntaina Veikkauksen nettisivuilta ja aluksi luulin, että meillä on viisi oikein -tulos. Lähempi tarkastelu osoitti, että meillä on täysosuma, voittaja kuvailee jännittäviä hetkiään kierroksen 39 pelin jälkeen.
- Sitten alkoi voittosumman perässä olevien nollien laskeminen. Aluksi luulin meidän voittaneen 300 000 euro. Kun tajusin summaksi kolme miljoonaa, oli meillä todellakin syytä riemuun, voittaja hymyilee Veikkauksen tiedottajan Jaana Lindmanin mukaan.
Tutulla rivillä rikkaaksi
Veikkauksen mukaan kolmen miljoonan euron jättipotti osui lottoriville, joka on ollut pariskunnan käytössä aina Loton alkuajoista alkaen. Rivi koostuu voittajille tärkeistä päivämääristä kuten syntymäpäivistä.
Voittosumman suuruuden valjettua pariskunta alkoi heti suunnittelemaan uutta rahakasta tulevaisuuttaan. Veikkauksen mukaan he aikovatkin käyttää voittorahat hyvin perinteisesti: asunnon kunnostamiseen ja matkailuun.
Pariskunta sai voittorahat suoraan tilille kolme viikkoa pelin jälkeen, koska perheen isä oli pelannut voittopelin henkilökohtaisella Veikkaus-kortillansa.
- Se on erittäin kätevä kortti ja tässä tapauksessa siitä oli todellakin hyötyä. Ajatus siitä, että tosite voisi hukkua, olisi ollut liikaa, voittaja kertoo."
Aloitin blogin kirjoittamisen lokakuussa 2007 lähes identtisen tapauksen tarkastelulla http://pragmaatikko.blogspot.com/2007/10/loton-jttipotti-viidell-numerolla.html
Kyseessä on siis tilanne, jossa loton pääpotin voittaja (7/7 oikein) on aluksi luullut rivissään olleen vain viisi oikein (5/7), mutta "lähempi tarkastelu" onkin osoittanut rivissä olleen kaikki seitsemän oikein. Teoriaa ilmiön syistä sekä kriittistä näkökantaa on yritetty muodostaa ensimmäisen blogikirjotuksesni lisäksi myös seuraavan linkin takaa löytyvässä kirjoituksessa http://pragmaatikko.blogspot.com/2008/03/loton-jttipotti-viidell-numerolla.html.
Kyseessä olevassa tuoreemassa tapauksessa on lisäksi aluksi luultu, että voittosumma olisi ollut 300 000 euroa, mutta "lähempi tarkastelu" on osoitanut voittopotiksi 3 000 000 euroa.
Koska teoriaa ilmiön syistä on muodostettu jo aikaisemmin, on todella mielenkiintoista nähdä ilmiön toistuvan. Tämä toistuvuushan sinällään vahvistaa niitä hypoteeseja, joita on aikaisemmin muodostettu. Mielestäni tärkein syy tällaisen mantran esilletuomiseen julkisuudessa on jonkinlaisen legitimaation aikaansaaminen suurelle rahapotille. Suomailaisethan ovat keskimäärin kateellista kansaa, ja naapurin menestystä ei usein katsota kovinkaan hyvällä (tuloerojen kasvu, suhteellinen köyhyys jne).
Tällöin siis lottovoittaja arvelee "epävarman ja hieman vahingossa voitetetun" lottopotin olevan (kateellisen) yhteisön suhtautumisen näkökulmasta legitiimimpi kuin "varma ja heti havaittu" lottopotti. Kateellinen yhteisö ei katso hyvällä deterministisiä syy-seuraussuhteita (7/7 oikein -> jättipotti), vaan antaa arvoa satunnaisille ja epävarmoille tekijöille (5/7 oikein -> jättipotti). Lottovoittaja tuo siten esille sen, että "olisihan minulle nyt hyvänen aika riittänyt 5/7 oikein tai jos nyt sitten oikein jättipotti, niin olisihan 300 000 euroakin ollut paljon rahaa". Ehkäpä tältä pohjalta voidaan edes jotenkin perustella lottovoittajan Iltalehdessä esille tuomaa, sinällään täysin absurdia tajunnanvirtaa.
Myös pragmaatikko on varautunut lottovoitosta raportoimiseen Iltalehdistössä:
"-Kävin R-kioskilla pelaamassa pitkävetoa 5 eurolla panostaen Tapparan ja KalPan kotivoittoihin yhteiskertoimella 3,27. Katsoin Urheiluruudusta kiekkokierroksen tulokset ja havaitsin vedon rauenneen vierasvoittojen takia. "Lähempi tarkastelu" kuitenkin osoitti, että kädessäni oli lottokuponki, mistä siihen liennyt tupsahtanut. Tarkistin lottorivin teksti-tv:stä, ja aluksi luulin, että minulla on viisi oikein -tulos. Sitten alkoi voittosumman perässä olevien nollien laskeminen. Aluksi luulin voittaneeni 54,70 euroa, mutta "lähempi tarkastelu" osoitti voittopotiksi 62,00 euroa. Silloin tajusin, että oli syytä riemuun. Laitoin lapun piirongin lokeroon säilöön ja ajettelin lunastaa voiton seuravalla viikolla.
Kun kävin R-kioskilla rippipuku päällä voitonlunastusta varten, myyjätär ilmoitti, että kyseessä on niin iso voitto, että kassa ei riitä sen maksamiseen. Aluksi luulin voittanneni pitkävedosta, mutta "lähempi tarkastelu" osoitti kyseessä olevan lottokupongin. Minua neuvottiin ottamaan suoraan Veikkaukseen yhteyttä. Soitettuani Veikkauksen puhelinpalveluun, minulle kerrottiin numeroillani voittaneen edellisen kierroksen jättipotin. Aluksi kuulin, että olisin voittanut 6+1 varanumero oikein, mutta "lähempi kuuntelu" osoitti minun voittaneen seitsemän oikein. Kävin Vantaalla Veikkauksen konttorilla lunastamassa jättipotin, jossa tarjottiin oikein kakkukahvit. Aluksi luulin, että kyseessä oli mansikkakakkua, mutta "lähempi tarkastelu" osoitti kakun vadelmaiseksi.
maanantai 8. syyskuuta 2008
Here's the good news! 2
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Euroopan+maat+sulkevat+oviaan+maahanmuutolta/1135239268730
Euroopan maat sulkevat oviaan maahanmuutolta
Julkaistu: 14:19
helsingin sanomat
Useat Euroopan maat ovat tiukentamassa maahanmuuttopolitiikkaansa. Osa suunnittelee rajoituksia työperäiseen maahantuloon ja osa pakolaisten vastaanottamiseen. Taustalla ovat tulijoista aiheutuvat kulut, kasvava työttömyys sekä sosiaaliset ongelmat.
Tänä syksynä rajoittamissuunnitelmista ovat ilmoittaneet Britannia, Espanja ja Norja. Britanniassa korkea-arvoinen poliittinen työryhmä esitti maanantaina, että maahanmuuttoa karsittaisiin sadoilla tuhansilla henkilöillä vuodessa.
Työryhmän mukaan nettomaahanmuutto pitäisi karsia nollaan. Tällöin yhtä tulijaa kohden yksi henkilö – Britannian kansalaiset mukaan lukien – muuttaisi maasta pois, kertoi Telegraph-lehti.
Britanniaan on viimeisen 10 vuoden aikana saapunut ennätykselliset 2,5 miljoonaa maahanmuuttajaa, ja maasta on lähtenyt 750 000 henkilöä. Tulijoiden on arvosteltu aiheuttaneen työttömyyttä ja asuntopulaa brittien keskuudessa.
Britannian ylähuone totesi Telegraphin mukaan äskettäin, että tulijoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta maan talouteen. Ylähuone syytti maahanmuuttotilastoja "vakavista puutteista" ja totesi, että nopean väestönkasvun takia Britannia ei tarvitse työperäistä maahanmuuttoa.
Maan väkiluvun ennustetaan kasvavan 60 miljoonasta 80 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä.
Ylähuoneen mukaan myös Britannian terveydenhuolto ja koulut ovat suurissa vaikeuksissa paisuneen maahanmuuton takia.
Espanjassa maan työministeri Celestino Corbacho ilmoitti syyskuun alussa, että maa karsii ulkomaalaisten työviisumien määrän "suurin piirtein nollaan" ensi vuonna. Syynä on työttömyys, joka koskettaa jo 2,5 miljoonaa espanjalaista maan talouden koettua täyspysähdyksen.
Aiemmin Espanja ilmoitti rajoituksista perheen yhdistämisen perusteella myönnettäviin viisumeihin. Rajoitusten arvioidaan leikkaavan maahanmuuttoa 40 prosentilla.
Norjassa hallitus ilmoitti viime viikolla voimakkaista tiukennuksista pakolaisten vastaanottoon. Hallitus julkaisi 13-kohtaisen ohjelman, jonka mukaan perheiden yhdistyminen vaikeutuu merkittävästi ja rikoksista tuomitut turvapaikanhakijat passitetaan suoraan kotimaahan.
Norjaan on saapunut kuluvana vuonna 15 000 turvapaikanhakijaa liberaalin pakolaispolitiikan houkuttamana. Tulijat ovat ruuhkauttaneet pakolaiskeskukset, joissa on koettu poikkeuksellisen kovia väkivaltaisia yhteenottoja.
Myös Ruotsissa pakolaispolitiikka on tiukentunut tänä vuonna, kun maa on alkanut lähettää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tulijoita aiemmin vaarallisina pidettyihin Irakiin, Somaliaan ja Afganistaniin.
Tiukentunut linja on saanut kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöiltä.
Puhtaasti työperäiseen maahanmuuttoon Ruotsi alkaa suhtautua entistä myötämielisemmin. Syyskuun puolivälissä voimaan tulevan ohjelman mukaan EU:n ulkopuolelta saapuneet työntekijät voivat hakea maan kansalaisuutta, mikäli he ovat elättäneet itsensä neljä vuotta.
Sosiaalidemokraatit ovat kritisoineet ohjelmaa, joka muun muassa siirtää maahanmuuttajien työllistämisen työvoimaviranomaisilta suoraan työnantajille.
Vastaavan tyyppistä politiikkaa kuin Ruotsissa, on pohdittu myös Ranskassa. Presidentti Nicolas Sarkozy esitti keväällä maa- ja ammattikohtaisesti räätälöityjä kiintiöitä, jotta muuttajat vastaisivat ikääntyvän Ranskan työelämän tarpeita.
torstai 7. elokuuta 2008
Here's the good news!
Olen ajansaatossa huomannut, että suhtautumiseni uutisvirtaan on lähtökohtaisesti negatiivinen. Tällä tarkoitan sitä, että tietyn asian ylittäessä valtamedian uutiskynnyksen ja lukiessani asiasta vaikkapa pelkästään otsikkotasolla, kuvittelen uutissisällön olevan ei-toivotun kaltainen, eli jokin asia on jo, tai kehittyy/on kehittymässä/on ehdotettu kehitettävän mielestäni juuri väärään suuntaan. Erityisesti tämä koskee politiikan uutisointia, jossa oletusarvonani on nykyään, että esim. yksittäisen poliittisen päättäjän kannanotto yksittäisestä asiasta on juuri päinvastainen vaikkapa omaan näkemykseeni verrattuna.
Aloin ajatella asiaa luettuani viime päivien uutisoinnista koskien Venäjän rajaliikennettä. Ensinnäkin eilen ilmoitettiin, että Venäjä vähentää tullihenkilökuntaa Suomen rajaliikenteestä. Ensireaktioni oli kutakuinkin, että ”ei helvetti sentään, taas rekkajonot pidentyvät ja ryssä kusee jälleen kilttiä finskiä kunnolla silmään”. Asia olikin loppupeleissä kutakuinkin niin, että Venäjä aikoo karsia nykyisen ”seitsemän viranomaisen järjestelmän” vain ”kahden viranomaisen järjestelmään”, jonka seurauksena käsittelyajat rajalla todennäköisesti nopeutuvat ja rekkajonot mahdollisesti lyhentyvät. Toinen asiaan liittyvä uutinen tältä päivältä on, että ”hallitus varautuu toimiin itärajan rekkaliikenteen haittojen vähentämiseksi. Tällä kertaa ensireaktioni oli abouttirallaa: ” ei helvetti sentään, taas rekkajonot pidentyvät ja ryssä kusee jälleen kilttiä finskiä kunnolla silmään”. Suureksi yllätyksekseni hallitus kaavailee ns. vinjettimaksun perimistä ryssien rekkaliikenteeltä. Jokseenkin kuvittelin, että Suomen rahoilla rakennettaisiin ryssille entistä koreampi rekkaparkki ja mahdollisesti alettaisiin maksaa päivärahaa valtion varoista siellä päivystämään joutuville ryssärekkakuskeille. Mutta että ihan itse haitanaiheuttajat laitetaan maksumiehiksi. Huhhuuh. Onko nöyristely vihdoinkin loppumassa?
Tässä tapauksessa oli tietysti mukavaa huomata ennakkokäsityksensä murtuvan. Näin ei kuitenkaan usein ole. Pääosa tämäntyyppisestä uutisvirrasta on kuitenkin jokseenkin negatiivista liittyen esimerkiksi suomalaisten heikkoon ostovoimaan, ympäritöfasismiin, kukkahattutätien paapomisiin, kauppojen aukiolorajoituksiin jne. Ennakkokäsitykset ja ennakkoluulot ovatkin perusteltuja, koska ne perustuvat pitkään empiriaan ja ilmiöiden keskimääräisen asiantilaan. Samaa voi sanoa vaikkapa eri kansallisuuksien suhteellisesta osuudesta Suomessa tapahtuvasta rikollisuudesta. Mikäli esimerkiksi jostain kuvitteellisesta Itä-Afrikan valtiosta S. tulevat ihmiset tekisivät suhteellisesti ottaen keskimäärin 40-kertaisesti väkivalta- ja seksuaalirikoksia kantaväestöön verrattuna, voitaisiinko tämän populaation yksittäistä jäsentä pitää lähtökohtaisesti keskimäärin rikollisempana kuin kantaväestön edustajaa? Olisiko ennakkoluulo tällaiseen yksilöön perusteltua? Vai pilaako vain 90% populaatiosta lopun 10%:n maineen?
torstai 17. huhtikuuta 2008
Lakialoitteista
"3 Osakekursseja on säänneltävä lailla työllisyyden vahvistamiseksi
Joensuun Työväenyhdistys ry:n jäsenen Jonne Postin aloite
Helsingin pörssi on kuin jonkinlainen arpajaislaitos, jossa kurssivaihteluilla ei ole mitään tekemistä yhdistyksen arvon tai liiketoiminnan menestymisen kanssa. Osakkeiden kurssiin voidaan yrittää keinotekoisesti vaikuttaa levittelemällä esimerkiksi huhuja. Työntekijöitä voidaan irtisanoa kurssinousun toivossa, vaikka yritys tuottaisi voittoa. On selvää, että pörssin toiminta hankaloittaa työllisyyspolitiikkaa.
Esitän, että
lainsäädäntöä muutettava siten, että valtio alkaa valvomaan osakekurssien hinnan vaihtelua ja ohjaa sitä vastaamaan osakkeen todellista, ei spekulatiivista arvoa. Osakkeen arvo voisi jatkossa nousta tai osinkoa voitaisiin jakaa yhteensä vain sen verran, kuin yritys on edellisenä vuonna tuottanut puhdasta liikevoittoa. Investoinnit siis sisältyisivät osakkeen arvonnousuun."
Pragmaatikko puolestaan esittää, että kesäisin paistaa joka päivä aurinko sekä jouluisin on lunta.
maanantai 7. huhtikuuta 2008
Pragmaattisesta toiminnasta sekä dilemmoista
Kävin tänään apteekissa ostamassa laastareita. Kassajonossa edessäni oli ainoastaan eräs rouvashenkilö, jonka ostokset tekivät kutakuinkin 35 euroa. Hän antoi myyjälle ensin 20 euron setelin ja tämän jälkeen kaivoi lompako(i)staan kasan erinäisiä kolikkoja, joita rouva sitten piteli molemmissa käsissään sellaisen pienen keollisen verran myyjän noukittavaksi. Käsittääkseni syy tämänlaiseen toimintaan on vanhemman väestön huononeva näkö, jonka seurauksena kolikkoja ei enää kunnolla eroteta toisistaan.
Myyjä aloitti puuttuvan 15 euron keräämisen ehkäpä loogisen päättelyn vastaisesti raha-arvoltaan kaikkein pienimmistä kolikoista keräten niitä aluksi mahdollisimman paljon. Tosin raha-arvoltaan pienten kolikoiden ottaminen on ehkä jokseenkin perusteltua sen varjolla, jottei asiakas kokisi pahaa mieltä siitä, että hänelle jätettiin vain hiluja, jotka kenties painavat ja vievät tilaa lompakossa suhteellisen paljon verrattuna niiden absoluuttiseen raha-arvoon.
Rahojen laskuprosessi oli varsin hidas, ja vähitellen myyjän toiminta alkoi saada farssin piirteitä jonon, ja sitä kautta myös suorituspaineiden kasvaessa; päästessään kenties noin kahdeksaan euroon pikkukolikoiden (5-50 senttiset) jälkeen, siirryttiin keräämään loppusummaa isommista kolikoista (1-2 euroiset). Viimemetreillä kuitenkin myyjältä unohtui, kuinka paljon pikkukolikoista oli muodostunut liukuhihnan päälle, jolloin prosessi jouduttiin aloittamaan täysin alusta. Nähdäkseni samaa virhettä alettiin jälleen toistaa, eli uusi laskutoimenpide aloitettiin pikkukolikoista. Laskelmat menivät tosin lyhyellä aikaa useampaan kertaan uusiksi yksittäisen kolikon vaihtaessa paikkaa ensin oikean käden, sitten liukuhihnan, myöhemmin vasemman käden, ja lopulta kenties taas oikean käden kanssa. Vihdoin viimein noin 15 euron kokoonpano saatiin suoritettua, tai vaihtoehtoisesti tehtiin jonkinlainen hätäinen kompromissi joukkopaineen kanssa jonon kasvaessa.
Tilanteesta mieleeni muistui vanha kunnon dilemma lompakon hankinnasta: alussa sinulla on x määrä rahaa, jota varten tarvitset lompakon pitääksesi rahat mukana ja koossa. Kuitenkin jos ostat lompakon, joka maksaa noin rahamäärän x, sinulle ei ole enää niin paljon rahaa, että tarvitsisit enää lompakkoa.
Visioin nimittäin kassajonossa, että ostettava 35 euron lääke olisi ollut sellaista, mikä auttaa laskemaan ja keräämään halutun rahasumman mistä tahansa satunnaisesta kolikkoryppäästä, mahdollisesti vielä keräten sopivassa suhteessa pieniä ja isoja kolikoita, jotta asiakkaalle jäisi prosessista parempi mieli. Toisaalta taas ostosten jälkeen lääke olisi hyödytön, sillä kaikki kolikot ovat menneet lääkkeen ostoon. Siinä taas dilemmaa kerrakseen!
Toki on myönnettävä, että myös oman juttuni logiikassa on aukko; myyjän olisi tietysti tullut olla asiakas.
maanantai 31. maaliskuuta 2008
Median ajojahti
Autoveron laiton tila ja tullin laittomuudet
Monopolit Veikkaus ja ALKO
Kaupan aukioloaikojen rajoitukset
Liikenteen verotus ja Euroopan vanhin autokanta
Puoluetuet
Lehdistötuet
SAK:n ylivalta
Näennäinen tonttipula
Liikennesakkojen progressiivisuus
YLE:n poliittisuus
Euroopan pienin nettovarallisuus
Stasi-listojen salaaminen
Koulutettujen heikoin ostovoima Euroopassa
Kirkkokuntien veronkanto-oikeus
Yritysten kirkollisvero
Rekkajonot
Pörssiyritysten osinkoverotus
tiistai 18. maaliskuuta 2008
Loton jättipotti viidellä numerolla kuudesta
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200803177401753_uu.shtml
Iltalehdessä kerrotaan seuraavasti 17.3.2008:
"- Kuulin autoa ajaessani radiosta, että Viking Loton päävoitto oli osunut Lappiin. Silloin ajattelin, että olisinkohan juuri minä se voittaja. Ajatus voitosta tuntui yllättävän todelliselta. Unohdin kuitenkin koko asian viikoksi ja lähdin hiihtoreissulle tunturiin, Viking Lotossa helmikuun alussa peräti 550 000 euroa voittanut mies muistelee.
Myöhemmin kauppareissulla mies löysi taskustaan Viking Loton tositteen ja päätti tarkastaa sen kotona.
- Luulimme vaimon kanssa ensin, että meillä oli 5 oikein -tulos ja iloitsimme jo siitä. Sitten huomasimme, että olimme tarkastaneet ruudukon huolimattomasti. Yksi numero puuttui. Kun huomasimme, että puuttuva numerokin oli oikein, niin ratkesimme vaimon kanssa ilosta.
Pariskunta poksautti välittömästi samppanjapullon auki iloista tapahtumaa juhlistaakseen.
Voiton tunne kantautui kauas, sillä voittajan mukaan hänen toisella paikkakunnalla asuva aikuinen lapsensa soitti yllättäen isälleen. Poika tunsi voimakkaasti, että jotakin merkittävää oli sattunut.
Viking Lotto täyttää tällä viikolla 15 vuotta. Keskiviikkoillan peliä pelataan Pohjoismaissa ja Virossa. Kaikkien aikojen suurin voitto, 6,1 miljoonaa euroa, meni vuonna 2005 Tanskaan."
Aloitin blogin kirjoittamisen 11.10.2007 jutulla, jossa käsiteltiin otsikkoa "loton jättipotti viidellä numerolla seitsemästä". Siinä ns. tavallista seitsemän numeron lottoa pelannut kuopiolaismies oli tarkastanut lottolappuaan ja löytänyt yhdestä ruudukosta viisi oikein. Tarkemmin silmäiltyään hän löysi vielä kaksi oikeaa numeroa lisää ja voitti lopulta 240 000 euroa.
Tuoreessa lappalaismiehen tapauksessa on selvästi mielenkiintoinen yhtymäkohta kuopiolaismiehen tapaukseen; nimittäin itse jutun ydin, eli tarkastusprosessin reliabiliteetti. Tässä tapauksessa reliabiliteetti on ollut sentään parempi, sillä ”alustavan tarkastuksen” jälkeen oli löytynyt viisi osumaa ja ”myöhemmin silmäiltyään” vain yksi lisää eli jättipottiin vaadittavat kuusi numeroa.
”Loton jättipotti viidellä numerolla seitsemästä” -jutussa on jo käsitelty asian teoreettista viitekehystä, sekä esitetty hypoteesi, jonka mukaan tarkastusprosessissa (f) löydettyjen osumien määrä (y) on ajan (t) kasvava funktio. Siis f(t) = y (löydetyt osumat lapussa) ja funktion derivaatta on ei-negatiivinen. Tarkastusprosessi on siten myös lappalaismiehen tapauksessa edennyt hypoteesin mukaisesti. Lisäksi samat tarkentavat kysymykset olisi mielenkiintoista esittää kuin kuopiolaismiehen casessa.
Tämä jälkimmäinen tapaus yhdistettynä edelliseen antaa aihetta ihmetellä, miksi lottolapun tarkastusprosessin reliabiliteetin puutetta on ylipäätään ja laajemminkin aiheellista käsitellä ja ottaa esille lottovoittoja käsittelevissä lehtijutuissa. Ainakin itse kuvittelin kuopiolaismiehen tarkastusprosessin olevan kutakuinkin hauska yksittäistapaus. Mahdollisia selityksiä voivat olla:
- lottolappujen tarkastusprosessi on kautta linjan heikkolaatuisempaa kuin perstuntumalta voisi kuvitella
- lehdissä julkaistaan luonnollisesti juttuja, joihin liittyy dramatiikkaa tai on muuta uutiskynnyksen ylittävää aihetta; kuopiolaismiehen tapauksessa jutun ydin oli surkea tarkastusprosessi (silti uutiskynnyksen ylittäminen voidaan kyseenalaistaa), kun taas lappalaismiehen tapauksessa ennemminkin se, että pelitosite oli kulkenut jonkun aikaa miehen taskussa ennen tarkastusta.
- juttujen sisällön pidentäminen ja yksityiskohtien lisääminen
- lukija voi mahdollisesti eläytyä tällaisiin anekdootteihin, eli miettiä kokevan kyseisiä yllätyksellisiä hetkiä omassa lottotarkastuksessaan
- haluaan ilmaista, että voittajapersooniin liittyy hieman haavoittuvaa inhimillisyyttä sekä voitto saa vieläkin yllätyksellisempiä piirteitä ikään kuin itse loton pääpotin voittamisessa olisi yllätyksellisyyttä tarpeeksi.
- voittajat haluavat kenties tällä tavoin osoittaa tiettyä vaatimattomuutta ja merkityksen vähättelyä voittoa kohtaan. Kyseisissä tapauksissa rivien välistä voi lukea, että olisihan se viisikin oikein nyt hyvänen aika riittänyt mutta että oikein pääpotti. Miten tällaista nyt pienelle ihmiselle?! Näin halutaan ilmaista, jotta voitto olisi kenties hyväksyttävämpää ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta, sillä eihän siitä alun perin pitänyt tulla kuin ”viisi oikein”. Vrt. ”sain ruotsin sanakokeesta kympin, vaikka en lukenut yhtään”
Olivat syyt mitkä hyvänsä, seuraavaksi haluaisin lukea keltaisesta lehdistöstä seuraavanlaisen lottouutisen:
”Loton jättipotti seitsemällä numerolla seitsemästä”
Turkulaismies voitti viime lauantaina loton pääpottina olleen 780 000 euroa. Arvonnan jälkeen mies havaitsi välittömästi, että ruudukon F numerot vastaavat täydellisesti juuriarvottuja numeroita. Jo tällöin, ennen lottotytön liturgiaa, turkulaismiehelle oli päivänselvää, että hän tulisi voittamaan 780 000 euroa, mikäli hänen rivinsä olisi ainoa kierroksen täysin oikea rivi.
Voitto ei aiheuttanut miehessä sen ihmeempiä tunteita ja arvonnan jälkeen mies asteli rauhallisesti länsisiiven tupakointihuoneeseen sekä talletti lottolapun kassakaappiinsa. Maanantaina veikkauskonttorin auettua hän kävi rutiininomaisesti lunastamassa voittonsa, ja paluumatkalla tallettamassa Nordean konttorissa leijonanosan rahoistaan puolen vuoden määräaikaistilille, jota sitten uusitaan tarpeen mukaan. Osalla rahoista mies tulee kertomansa mukaan hankkimaan säilykeruokaa, polttoainetta ja ammuksia kellariinsa katastrofitilanteiden varalle.
Aion pelata lottoa jatkossa penseän harkitsevasti, mies sanoo lopuksi Veikkauksen tiedotteessa.
tiistai 12. helmikuuta 2008
Ei koiria lesboille!
Kohtuullisen pitkän kirjoitustauon jälkeen pragmaatikko tarttuu jälleen sulkakynään. Onkohan ollut niin, että tarpeeksi vakavasti otettava aihetta ei ole ollut tarjolla, vai pitäisikö sitten vain vedota näennäiseen ajanpuutteeseen.
Joka tapauksessa tällä välin pragmaatikon ärsytyskynnys on taas ylitetty monella tavoin, erityisesti niiden toimesta, jotka ruuhkamaksuineen haluavat leikkiä kommunistia ilmastonmuutoksen varjolla.
Mutta paneudutaan nyt hieman tärkeimpiin aihioihin, eli siihen perustavanlaatuiseen kysymykseen, tuleeko kennelin pitäjän myydä lesbolle koira vasten tahtoaan? Ilta- Sanomat uutisoi seuraavasti:
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1487692
”Ruotsalainen kennelinpitäjä tuomittiin 20 000 kruunun eli noin 2200 euron sakkoihin, koska hän oli kieltäytynyt myymästä koiranpentua naiselle sillä perusteella, että tämä on homoseksuaali.
Tapaus nousi tiistaina uutiseksi Yhdysvalloissa, jossa ainakin CNN kertoo siitä nettisivuillaan.
Tukholmassa asuva 51-vuotias kennelinpitäjä kertoi naiselle pitävänsä homoseksuaaleja epäluotettavina, CNN kertoo uutistoimistolähteisiin viitaten.
Kennelinpitäjä - joka hänkin on nainen - selitti lukeneensa jostakin, että "transvestiitit pahoinpitelevät eläimiä seksuaalisesti".
Kommenteista äimistynyt nainen vakuutti, että hän antaisi kumppaninsa kanssa rakastavan kodin koiranpennulle, mutta koirankasvattaja pitäytyi itsepintaisesti kannassaan.”
Ainakin valtionviranomainen on päätynyt kannonotossaan siihen, että olisi tullut myydä ja mätkäissyt rangaistukseksi 20000 SEK sakkoa. Mielestäni tapauksessa ei ole niinkään olennaista tai tärkeää, onko myynnin kohteena koira ja ostajana lesbo. Enneminkin kysymys on siitä, onko yksilöllä x velvollisuus myydä ostajalle y objekti z riippumatta siitä mitä x, y tai z ovat.
Kuten kyseisessäkin Ilta-Sanomine tapauksessa, kyseessä on, tai ainakin tulisi olla, vapaassa markkinataloudessa tapahtuva transaktio, jossa x ja y neuvottelevat kohteesta z ja vaihdannan materialisoitumiseksi tarvitaan molemminpuolinen suostumus useimmiten sovitun määrän rahaa ja z:n vaihtaessa omistajaa. Kansantalouden termein myyjälle rahasta saatava rajahyöty on suurempi kuin z:n luovutuksesta koituva rajakustannus, ja ostajalle tilanne on päinvastoin. Ei siis luonnollisestikaan riitä, että vain toinen osapuoli on valmis kauppaan.
Lähtökohtaisesti tilanne on siis varsin yksinkertainen. Kaupat syntyvät jos ovat syntyäkseen, koska molemminpuolinen suostumus on niiden edellytyksenä. Tilanne monimutkaistuu ja vääristyy kun tilanteeseen liittyy pakonomaisesti kolmas osapuoli, jolla ei tulisi olla välitöntä intressiä asiassa. Tällainen taho voi olla vaikkapa täytäntöönpanovaltaa käyttävä vironomainen, joka eksogeenisesti asettaa ehtoja kahdenväliselle sopimiselle. Oheisessa esimerkkitapauksessa siis ehdot olivat koiran myynti sanktion uhalla.
Eräs olennainen kysymys on, miksi kaupat eivät alun perin syntyneet. Yksinkertaisimmillaan voidaan sanoa, että myyjän rajahyöty ei ylittänyt rajakustannusta. Rajahyöty on tässä tapauksessa tietty määrä kruunuja, mutta mielenkiintoiseksi asian tekee rajakustannus, johon sisältyvät tapauksen perusteella koiran lisäksi myös myyjän tunteet siitä, että hänen mukaansa "lesbot ovat epäluotettavia" ja "transvestiitit pahoinpitelevät eläimiä seksuaalisesti". Myyjä olisi siis koiran luovutuksen lisäksi joutunut kantamaan mahdollisesti huonoa omaa tuntoa, jota tarjottu rahamäärä ei olisi korvannut.
Koska kolmas osapuoli, eli valtion viranomainen, on asettanut vaatimuksia myyjälle, sisältyy hänen puuttumisensa myös implisiittisen rajakustannuksen rajaus. Toisin sanoen yksilö ei voi itse määrittää oma rajakustannustaan, vaan se halutaan määrittää eksogeenisesti viranomaistaholta. Tähän taas sisältyy ajatus, että yksilö ei voi itse päättää kokonaan rajakustannuksestaan ja sisällyttää siihen vaikkapa objektiivisesti ajatellen täysin irrelevantteja seikkoja, kuten esimerkiksi kieltäytyessään myymästä jotain objektia tietylle asiakasryhmälle. Kuitenkin yksilölle tällainen seikka saattaa olla jostain syystä olla relevantti sisällytettäväksi rajakustannukseen, ja vaikka ei olisikaan, se on jokaisen yksilön päätettävissä. Mielestäni kyseessä on vakava yksilönvapauden loukkaus.
Toisaalta voi myös syntyä tilanne, että myyjä tarkoituksellisesti sisällyttää omiin ehtoihinsa vaatimuksia, jotka hän itsekin tietää varsin irrelevanteiksi. Esimerkiksi kyseinen myyjä voisi kieltäytyä myymästä tuotetta kaikille, joilla on päällään punainen paita (toki saattaa olla mahdollista, että tämä on jollekin myös relevantti asia). Miksi tällaiseen pitäisi puuttua vapailla markkinoilla? Mitä se tarkoittaa ostajan kannalta?
Ostajan kannalta tilanne tarkoittaa sitä, että hän kääntyy todennäköisesti myyjän kilpailijan suuntaan, mikäli halutut kaupat jäävät tekemättä. He puolestaan mahdollisesti pääsevät sopuun vaihdannasta myyjän hyväksyessä punapaitaisen lesbo-ostajan tietyllä hinnalla. Se joka kieltäytyi alkuperäisestä kaupasta maksaa siis välillisesti hinnan irrelevanteista vaatimuksista syntymättömien kauppojen takia.
Ostajan kannalta ratkaisu ongelmaan ovat siis vapaat markkinat. Myyjiä todennäköisesti riittää, mikäli kyseessä on useamman myyjän kannalta irrelevantti seikka. Voi myös syntyä uusia myyjätahoja, mikäli he havaitsevat tukahdettua kysyntää markkinoilla. Toisaalta jos myyjiä ei riitä, niin kyse ei ole välttämättä enää objektiivisesti arvioidenkaan irrelevantista seikasta. Kun kaupat jäävät syntymättä punaisen paidan tai lesbouden takia, tulee muistaa, että se on myyjän henkilökohtainen valinta, josta saatavasta hyödystä hän haluaa maksaa hinnan tavalla tai toisella. Se mitä yksilö kokee omaksi hyödykseen tai mistä hän haluaa maksaa, ei ole yhteiskunnan asia.
Sitä kutsutaan markkinataloudeksi ja yksilönvapaudeksi.